luonnetestissä « Labradorit Luna ja Enna

Vietettiin viikonloppu Tampereella ja käväistiin tänään luonnetestissä Sastamalassa. Tuomareina Kai Tarkka ja Katri Leikola. Testi tosin alkoi todella harmittavissa merkeissä, kun Lunan siskon toiset rokotukset olivatkin menneet vanhaksi eikä se voinut osallistua koko testiin. Vastoinkäymiset eivät kuitenkaan loppuneet tähän, sillä mukana olleesta vanhasta videokamerasta loppui tietysti akku ennen kuin kerettiin Lunan kanssa edes kehänauhojen sisälle! Kyllä harmitti, kun ei nyt saatu testiä videokuvattua. :/ Onneksi tavallinen kamera oli sentään mukana ja kunnossa, joten saatiin muistoksi muutama valokuva. Muita kuvia ja tarinaa viikonlopulta tulossa myöhemmin!

Osasuoritusten pisteet:

Toimintakyky: +1 kohtuullinen

Terävyys: +1 pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu: -1 haluton

Taisteluhalu: +3 suuri

Hermorakenne: +1 hieman rauhaton

Temperamentti: +3 vilkas

Kovuus: +1 hieman pehmeä

Luoksepäästävyys: +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus: +++ laukausvarma

Tulos: 178

Itseäni yllätti eniten tuo puolustushalu, en olisi uskonut, että se todellakaan miinukselle menee. Hyvin monesti Luna erityisesti iltalenkeillä pöhisee ja haukkuu epäilyttäville ihmisille, jotka lähestyvät meitä. Asumme ehkä hieman rauhattomalla alueella ja Luna on haukunnallaan jopa karkoittanut erittäin omituisia ja epäilyttäviä ihmisiä, jotka ovat hyvin myöhäisillä iltalenkeillä lähestyneet meitä. Luna seisoo minun ja lähestyjän välissä ja kertoo, ettei tällä ihmisellä ole asiaa tulla kovin lähelle. Mitäänhän se ei nyt oikeasti kenellekään tee, mutta pitää meteliä, jos kokee lähestyjän jollain tavalla omituiseksi tai epäilyttäväksi. Tästä johtuen oletin Lunan pitävän meteliä myös meitä uhkaaville ihmisille testissä. Luna ei kuitenkaan ollenkaan ottanut näitä “hyökkääjiä” ehkä ihan todesta, tai sitten oma neutraali käytökseni vaikutti- Luna katseli lähinnä keppiä, jolla nämä hyökkääjät uhkailivat. Se kuitenkin seisoi koko ajan minun ja hyökkääjän välissä, mutta ei pitänyt mitään ääntä. Tuijotti heiluvaa keppiä. Kun “hyökkääjä” heitti kepin pois, Luna säntäsi sen perään ja yritti ottaa sen. Kun jätin Lunan “hyökkääjälle” ja kutsuin sitä, se kävi ensin hakemassa pois heitetyn kepin ja tuli sen jälkeen tyytyväinen ilme naamallaan luokseni. :D Yleisö nauroi ja tuomari totesi, että se kävi sitten hakemassa aseenkin mukaan! Seinässä kiinni ollessaan Luna lähinnä itki perääni eikä oikein välittänyt yhtään “hyökkääjästä”. Väistä vain hieman kun sitä uhattiin läheltä ja lyötiin kepillä seinään.

Luna leikki mielellään tuomarin kanssa ja kun tuomari uhkasi muka Lunaa lyöden (löi itseään toiseen käteen), Luna vain sulki silmänsä ja jatkoi kepin repimistä.

Kelkalla Luna ensin haisteli maata, vilkaisi pari kertaa lähestyvää kelkkaa ja jatkoi haisteluaan. Kun kelkka oli lähempänä, Luna siirtyi eteeni ja haukkui. Väisti kelkkaa, kun meni ihan vierestä ja kävi heti tutkimassa, kun kelkka pysähtyi. Ei välittänyt kelkasta enää kun käveltiin uudestaan sen ohi.

Haalaria Luna ei säikähtänyt yhtään! Eikä välittäny siitä kun käveltiin uudestaan ohi. Rämisevää tynnyriä säikähti hieman, kääntyi katsomaan ja asia oli sillä selvä.

Pimeässä huoneessa Lunalle tehtiin vielä joku lisätesti kovuudesta ja sille kaadettiin jokin niin, että se rämähti kunnolla. Hetken aikaa oli ihan hiljaista, kukaan ei liikkunut. Luna kuitenkin kai lähti tuomarien kanssa liikkeelle ja käväisi huoneen ovella, jonka nurkassa istuin, mutta lähti pois. Tuli tuomarien perässä uudestaan hyörimään, katseli lähinnä vuoron perään tuomareita. Yskäisin – Luna ei vieläkään tullut huoneen nurkkaan vaan katseli ympärilleen ja lähti väärään suuntaan. Uusi äännähdys sai sen jälleen katselemaan ympärilleen, jonka jälkeen huomasi minut ja tuli luokse.

Laukauksissa Luna vain katseli innoissaan, mikä lensi ja minne! Ei tippunut lintuja tällä kertaa, huono tähtääjä, totesivat tuomarit. ;)

Tuomarit kommentoivat testin jälkeen, että halusivat tehdä pimeässä huoneessa lisätestin testatakseen, onko Luna tosiaan niin kova, kuin miltä vaikuttaa. Itse pidän Lunaa melko kovana, joten +1 hieman pehmeä oli hieman yllätys. Lunalla taas taisteluhalu ja temperamentti ovat niin korkeita, että ehkä ne saavat Lunan vaikuttamaan kovemmalta kuin se oikeasti onkaan. Luna ei normielämässä juuri sätkähdä mistään tai varsinkaan jää muistelemaan mitään ikäviä sattumuksia. Se on semmoinen pieni rämäpää, joka ei pelkää juuri mitään. Testissäkään mikään ei oikein hetkauttanut Lunaa, paitsi pimeässä ryminällä kaadettu esine. Sitä se jäi vähän ihmettelemään. Muuten testi oli melko Lunan näköinen, tuo puolustushalu ja kovuus olivat eniten yllätys itselleni.