Kanalintusaldo: 1!

Oltiin viikonloppu jälleen metsällä aamuisin klo 5.30 alkaen ja Enna sai eilen elämänsä ensimmäisen teeren! Se teki hyvän 150m linjan, mutta jäi hetkeksi ihmettelemään uutta kuollutta tuttavuutta. Kävin tsekkaamassa teeren Ennan kanssa, jonka jälkeen ei ollut mitään ongelmaa linnun kanssa. Haki ja piti hienosti. Nyt enää odotellaan, että saadaan tehtyä teerestä herkullinen ateria! N. kuukauden päästä lähdetään pidemmälle metsästysreissulle itään, joten hyvä, että ollaan nyt sitten iskussa tulevia kanalintujahteja varten! :)

Enna oli superhienosti passissa ja lähinnä vaan nukkui. Tietysti piti päästä siihen ihan mun kylkeen nukkumaan. Epa itsesiassa näytti meille tuon teeren, sillä me ihmiset vähän nuokuttiin passissa (4.30 herätykset viikonloppuna ottaa vähän koville. ;)) eikä huomattu teeren saapumista kuville. Enna kovasti maatessaan tähysti kuvien suuntaan ja tarkempi tiirailu osoittikin teeren ruokailevan 150m päässä kuvilla! Vaikka se ottaakin tosi rennosti passissa, osaa se näköjään olla riittävän paljon hereilläkin! ;)

Tänä aamuna passissa oli jopa vähän kylmä! Ainakin mulla ja Ennakin tärisi hieman. Auton mittari näytti aamulla lukemaa +6, hui! Hankiltalistalla voisi olla Ennalle seuraavaksi neopreeniliivi lämmittämään ja suojaamaan mm. kaljua mahaa kaislikoissa jne. Varsinkin, jos kuukauden päästä pitää aamuisin maata passissa.

Sorsasaldo 2!

Viime viikonloppuna se viimein alkoi: sorsastus! Oltiin lauantaina klo 12 valmiina ja saalistakin saatiin kahden sorsan verran! :)

(kliklik)

Tänä vuonna Ennalla ei ollut minkäänlaisia ongelmia veneestä hyppäämisen kanssa ja se noutikin molemmat sorsat hienosti. Oltiin niin hyvin naamioitu venettä naamioverkoilla jne., että me ei Ennan kanssa edes nähty ensimmäisen sorsan putoamista! Kepo tiesi kertoa, että sorsa putosi ja suuntaa osasi näyttää suurinpiirtein. Mentiin veneen kanssa hetken matkaa, kunnes oli niin matalaa, ettei enää päästy kulkemaan. Olin hetkeä aiemmin lähettänyt jo Ennan etsimään, jolla oli myös melko hankala kulkea. Se kun ei voinut uida ja kävelykin oli hieman hankalaa pohjasta törröttävien kaislanpätkien vuoksi. Ensin se pyöri meidän lähellä, mutta lähti pian kaislikon reunaan. Kepo väitti, ettei se nyt ainakaan sinne pudonnut! Näin kuitenkin Ennasta, että jotain se haisto ja annoin sille työrauhan. Pian se katosi tiheään kaislikkoon ja tuli hetken päästä iso sorsa suussaan! Luota siis koiraan! :) Se kapusi hienosti takaisin veneeseen sorsa suussaan eikä varmana päästänyt irti, ennen kuin kepolla oli varmasti hyvä ote linnusta! Olisi jäänyt tuo lintu löytymättä ilman koiraa!

Aloitusta odotellessa.

Enna oli hieno ja rauhallinen passissa.

Toinen sorsa ammuttiin suoraan veteen eikä Enna taaskaan nähnyt lintua. Lähetin sen “eteen” käskyllä (pitäisi mennä niin kauan suoraa, kuin toisin käsketään) ja se lähtikin hyvin oikeaan suuntaan. Sorsa oli tosin melko kaukana. Vähän kuitenkin loppui itseluottamus ja se ei lähtenyt tarpeeksi pitkälle. Se nouti sitten pari meidän sorsan houkutuskuvaa. :D Pienien alkuvaikeuksien jälkeen sain kuitenkin Ennan ohjattua kauas linnulle ja tuli taas hienosti veneeseen saakka.

Hieno Epa, kyllä siitä vaan oli suuri apu! :) Se on saanut hyvin lisää itseluottamusta ja kokemustakin! Ei tarvinnut toisella linnullakaan lähteä piilosta veneen kanssa pois. Ensi viikonloppuna toivottavasti uusiksi!

Kyyhkyssaldo 0

Ollaan Ennan kanssa jälleen vietetty viikonloppua maalla, Lunan lomaillessa ja reissatessa pikkuDina seuranaan (tällä hetkellä paikkana Kitee). Se on lomaillut jo parisen viikkoa ja perjantaina näin sitä pitkästä aikaa. Se rupeaa olemaan melko karvaton äidin ahkeran harjauksen tuloksena, joten olisikin kätevää ottaa se pian takaisin kotiin. ;)

Viikolla alkoi myös kyyhkystys, joten käytiin kokeilemassa tänä aamuna onneamme kyyhkysjahdissa, melko huonoin tuloksin. Emme nähneet kyyhkyn kyyhkyä. Sen sijaan pari parvea sorsia kyllä lensi ihan meidän yli! Harmi vaan, että niiden metsästys alkaa vasta ensi viikonloppuna. ;) No, ensi viikonloppuna siis uusi yritys sorsien kanssa! Enna oli supernätisti passissa, joten odottelu oli kuitenkin ihan hyvää treeniä sille. Emme ehtineet ihan hirvittävän kauaa passissa edes istua, kun sain kuumat teevedet käsilleni ja piti palata sisälle palovamman hoitopuuhiin… Onneksi ei nyt kuitenkaan käynyt pahemmin, parit vesikellot muutamaan sormeen ja hirmuinen kipu hetken aikaa. Tuntui vähintäänkin siltä, että sormet ovat liekeissä!

Ennasta maalla on kuitenkin ollut mukavaa, laihasta saaliista huolimatta. On saanut mm. saunoa! Heti kun pihasaunan ovi aukeaa, Enna on jo ylälauteilla odottamassa muita. Kun sen viereen kapuaa, se haluaa saunoa ihan lähellä. :) Enna on käynyt myös tyhjentämässä marjapuskia. Karviaiset osottautuivat sen erityiseksi lemppareiksi, piikeistä huolimatta! Se olisi varmasti tyhjentänyt koko pensaan, ellen olisi jossain vaiheessa sitä moista kieltänyt tekemästä. Se on myös tutustunut naapurien isoon possuun, pariin kissaan ja kaneihin. Se ei oikeastaan ole koskaan tuollaisiin ötököihin käynyt tutustumassa, mutta onneksi oli kovin nätisti. :) Enemmän tuntui kiinnostavan eläimien ruuat. :D

Käytiin myös kokeilemassa veneestä loikkaamista ensi viikon sorsastusta varten. Viime vuonnahan Enna ei oikein uskaltanut hypätä veneestä, mutta tämä kesä on selvästi tuonut sille rohkeutta. Sehän pomppii kaikenmaailman kallioilta ja kiviltä ja nyt se loikkasi epäröimättä myös veneestä damin perään. :) Dami löytyi myös tiheähköstä ruovikosta, hyvä niin, jos sorsatkin sinne sattuvat putoamaan! Kapuaminen takaisin veneeseen onnistuu avustettuna hienosti ilman, että Enna pudottaa damia. Hyvähyvä, ensi viikolla toivottavasti päästään tositoimiin!

Kuvat ovat tosin rantatreeneistä.

Kotiinviemisiksi kerättiin Ennan kanssa ämpärillinen punaviinimarjoja, nam! Meillä oli selkeä työnjako: minä poimin yläoksista ämpäriin ja Enna alaoksilta mahaansa.

Metsästysreissulla

Palailtiin n. viikko sitten maalta, jossa vietettiin reilu viikko. Ainoastaan Pieni Punainen pääsi mukaan ja Laulava Lintukoira joutui tyytymään kohtaalonsa porukoiden pienen chihupennun kiusattavana. ;) Monena aamuna herättiin hyvin aikaisin ja valvottiin myöhään lintuja tähyillen. Se jopa tuotti tulostakin! ;)

Sorsastuksen aloitus.

Maisemat passissa olivat lähinnä tätä.

Passissa on hyvä osata ottaa rennosti, kun mitään ei tapahdu!

…itse kunkin. ;)

Saalistakin saatiin! Aloituksessa yhteensä kahden linnun verran.

Sorsastusreissuiltamme saatiin saaliksi kolme lintua. Ennalle tuotti hieman vaikeuksia veneestä hyppääminen. Ensimmäisen linnun kohdalla se epäröi suuresti hyppyä, mutta hyppäsi sitten kuitenkin. Kierteli hetken vedessä olevaa uutta tuttavuutta, nappasi sitten kiinni ja lähti tuomaan kohti venettä. Ihan veneeseen asti se ei kuitenkaan lintua tuonut, tuli kiire kivuta äkkiä takaisin kyytiin. Seuraava lintu oli melko lähellä venettä, joten soudettiin viereen, kun Enna ei meinannut uskaltaa hypätä. Enna sitten noukki linnun vedestä veneen kyytiin. :P Heittelin sille vielä lintua maalla, jolloin se haki sitä hyvin sekä vedestä että maalta. Kolmannen linnun Enna samaten noukki vain vedestä, se ei enää suostunut hyppäämään itse veneestä. Jos sitä hieman avusti, se vain yritti äkkiä takaisin veneeseen. Meidän täytyy siis hieman treenata näitä hyppyjä! Vaikeat rannatkin tuottavat sille nimittäin vaikeuksia, kun se ei millään meinaisi uskaltaa hypätä. Luna taas hyppii ihan mistä tahansa, ihan mihin tahansa… Hullu eläin.

Vaan kovin hienosti Enna osasi elämänsä ensimmäisellä sorsareissulla ottaa rennosti, kun mitään ei tapahtunut. :) Oli vain kerällä veneen nokassa ja havahtui välillä paukkeeseen.

Kyyhkysiä reissun aikana nähtiin, mutta ei saatu saalista.

Houkutuskuvat auringonlaskussa.

Enna ja viimeinen saalis.

Nähtiinpäs vähän isompiakin lintuja!

Olisin voinut ottaa tämmöisen pienen ja söpön lemmikiksi.

Reissulla ehdittiin tehdä muutakin kuin metsästää. Kun toiset ylittävät ojat yläkautta…

…Enna mieluummin läträsi niissä.